Pitkäaikaissairaiden ja vammaisten sosiaaliturva koottu uudelle verkkosivulle
Pitkäaikaissairaille ja vammaisten tarpeisiin laadittu sosiaaliturvaopas on julkaistu. Oppaan tiedot löytyvät sille omistetulta kotisivulta www.sosiaaliturvaopas.fi. Kotisivun tarkoitus on helpottaa oppaan löytämistä ja käyttöä. Opas löytyy myös sen laatimiseen osallistuneiden järjestöjen verkkosivuilta
Oppaaseen on päivitetty vuoden 2011 ajantasainen sosiaaliturvaan liittyvä tieto. Oppaan lähteenä ovat sosiaali- ja terveydenhuollon lainsäädäntö ja siitä järjestöille kertynyt tieto soveltamiskäytännöistä. Opas on tarkoitettu pitkäaikaissairaita ja vammaisia edustavien järjestöjen antamaa neuvontaa ja ohjausta varten, mutta siitä hyötyvät suoraan myös omaa sosiaaliturvaansa pohtivat henkilöt.
Sosiaali- ja terveyspalveluiden kokonaisuuden hahmottaminen on vaikeaa: palveluiden tarjoajia on useita, etuudet muuttuvat ja niiden myöntämiseen vaikuttavat monet tekijät. Järjestöissä olevan syvällisen sosiaali- ja terveysturvan asiantuntemuksen yhdistäminen synnytti ainutlaatuisen aineiston. Pitkäaikaissairaille ja vammaisille yhteistä sosiaaliturvaa ei ollut aiemmin koottu yhteen julkaisuun. Enää sosiaaliturvaa ei tarvitse selvittää yksin.
Yhdessä tehdyllä oppaalla kansalaisten järjestöjen kautta saama tieto on yhdenmukaista ja aiempaa tasavertaista. Yhteinen opas on myös poistanut järjestöjen tekemää päällekkäistä perustyötä.
Vuoden 2011 opasta on omana työnään tehnyt 12 järjestöstä koostuva toimikunta:
Aivoliitto ry, Hengitysliitto Heli ry, Mielenterveyden Keskusliitto ry, Munuais- ja maksaliitto ry, Näkövammaisten Keskusliitto ry, Psoriasisliitto ry, Suomen CP-liitto ry, Suomen Diabetesliitto ry, Suomen MS-liitto ry, Suomen Nivelyhdistys ry, Suomen Reumaliitto ry ja Suomen Sydänliitto ry.
Lisätietoa
Riitta Koivuneva, puheenjohtaja
Suomen Diabetesliitto ry
p. 0400 723 667
Kela tiedottaa 27.12.2010
Takuueläkettä voi hakea helmikuussa
Noin 120 000 henkilöllä eli 10 %:lla kaikista Suomen eläkeläisistä on oikeus takuueläkkeeseen ensi vuoden maaliskuussa. Suurin osa heistä saa Kelasta kotiin kirjeen ja hakemuslomakkeen tammikuun lopulla. Kirjettä voi odottaa rauhassa, sillä hakemuksia otetaan Kelassa vastaan vasta helmikuussa.
Takuueläke korottaa Suomen vähimmäiseläkkeen 687 euroon kuukaudessa. Täyden kansaneläkkeen saajalle korotus on 101 euroa ja parisuhteessa olevalle tätäkin enemmän eli lähes 170 euroa kuukaudessa. Takuueläkkeen saajista 65 % on naisia, jotka ovat jääneet lähes vaille työeläkettä.
Takuueläke ei korvaa kansaneläkettä, vaan se on uusi eläke. Takuueläkkeen täydestä määrästä vähennetään kaikki muut henkilön Suomesta tai ulkomailta saamat eläkkeet ja niitä vastaavat jatkuvat korvaukset. Siksi takuueläkkeen määrä jää pienehköksi suurimmalle osalle sen saajista.
Takuueläkettä voi hakea Kelasta helmikuusta alkaen. Helpottaakseen hakemista Kela lähettää tammikuun lopulla kirjeen ja esitäytetyn hakemuslomakkeen palautuskuorineen kaikille täyden kansaneläkkeen saajille, joita on noin 86 000. Ne, jotka eivät ole saaneet kirjettä, voivat hakea takuueläkettä vasta helmikuussa. Toimistoon ei tarvitse lähteä, sillä takuueläkettä voi poikkeuksellisesti hakea myös soittamalla Kelan eläkeasioiden palvelunumeroon.
Takuueläkkeessä on 6 kuukauden takautuva hakuaika. Niinpä eläke voi alkaa maaliskuusta, vaikka sitä hakisi vasta syyskuussa. Kela pyrkii monin tavoin varmistamaan ennen kesää, että kaikki takuueläkkeeseen oikeutetut saavat eläkkeensä.
Maahanmuuttajan erityistuen saajille ilman hakemusta
Maahanmuuttajan erityistuki lakkaa kokonaan 1.3.2011. Kela alkaa maksaa takuueläkettä nykyisille erityistuen saajille ilman hakemusta. Heitä on lähes 6 000.
Maahanmuuttaja voi saada takuueläkettä asuttuaan Suomessa vähintään kolme vuotta.
Lisätietoja:
Kelan internetsivuilla http://www.kela.fi/takuuelake on hyödyllistä lisätietoa. Sieltä löytyy mm. esimerkkejä takuueläkkeen määristä eri eläketuloilla ja vastauksia usein kysyttyihin kysymyksiin. Tietoja saa lainata vapaasti mainitsemalla lähteen.
Lisätietoja takuueläkkeestä:
Kelan eläke‑ ja toimeentuloturvaosasto,
etuuspäällikkö Pirjo Raute, puh. 020 634 3580
lakimies Marja Laanterä, puh. 020 634 3347
osastopäällikkö Anne Neimala, puh. 020 634 3678
etunimi.sukunimi@kela.fi
Lisätietoja takuueläkkeestä asiakkaalle:
Kelan eläkeasioiden palvelunumero 020 692 202 ma‑pe klo 8‑18
Sosiaali- ja terveysministeriö
29.12.2010 13.58
Terveydenhuoltolaki lisää asiakkaiden valinnanmahdollisuuksia
Uusi terveydenhuoltolaki lisää asiakkaiden valinnanmahdollisuuksia. Jatkossa asiakas voi valita vapaammin hoitopaikkansa ja mahdollisuuksien mukaan myös häntä hoitavan terveydenhuollon ammattilaisen. Hoitopaikan valinnanvapaus laajenee vaiheittain.
Hallitus esitti keskiviikkona 29. joulukuuta terveydenhuoltolain vahvistamista. Tasavallan presidentin on tarkoitus vahvistaa laki torstaina. Laki tulee voimaan 1.5.2011.
Ensimmäinen vaihe tulee voimaan terveydenhuoltolain voimaantulon yhteydessä, jolloin asiakas voi valita hoidostaan vastaavan terveysaseman oman kunnan tai yhteistoiminta-alueen sisällä. Erikoissairaanhoidon yksikön voi valita laajemmalta alueelta yhteisymmärryksessä lähetteen tekevän lääkärin tai hammaslääkärin kanssa.
Asiakas voi käyttää julkisia terveyspalveluja myös kotikuntansa ulkopuolella siellä, missä hän oleskelee pitempiaikaisesti. Vastuu sairauden kokonaishoidosta säilyy asiakkaan omalla terveyskeskuksella (yleensä kotikunnassa) ja palveluja saa omassa terveyskeskuksessa tehdyn hoitosuunnitelman mukaan.
Toinen vaihe tulee voimaan 1.1.2014, jolloin valinnanvapaus laajenee koskemaan koko maan terveyskeskuksia ja erikoissairaanhoidon yksiköitä. Valinnanvapauden asteittainen laajentaminen mahdollistaa kuntien välisten korvausjärjestelmien suunnitelmallisen kehittämisen.
Suunnitelmallisuus parantaa laatua ja potilasturvallisuutta
Terveydenhuollon toimintayksiköiden on laadittava suunnitelma laadunhallinnasta ja potilasturvallisuuden täytäntöönpanosta. Kunnan perusterveydenhuollon on vastattava potilaan hoidon kokonaisuuden yhteensovittamisesta.
Sairaanhoitopiirin alueella muodostetaan kunnallisten terveydenhuollon yksiköiden yhteinen potilasrekisteri, joka mahdollistaa potilaan tietojen jouhevan liikkumisen häntä hoitavien yksiköiden välillä.
Ensihoidon järjestämisvastuu siirtyy kunnilta sairaanhoitopiireille, jolloin ensihoitopalvelu nivoutuu aiempaa paremmin terveydenhuollon palveluketjun osaksi. Sairaanhoitopiirit voivat valita alueelleen tarvittaessa useita ensihoidon tuotantotapoja. Ensihoitopalvelun tuottajina voivat olla samat toimijat kuin nykyisin.
Hoitotakuu täsmentyy
Hoitotakuu erikoissairaanhoidossa täsmentyy. Hoidon tarpeen arvioinnin edellyttämät erikoislääkärin arviot tai erityiset kuvantamis- tai laboratoriotutkimukset on toteutettava kolmen kuukauden kuluessa siitä, kun lähete on saapunut sairaalaan. Hoito on edelleen saatava kuuden kuukauden kuluessa hoitopäätöksestä. Alle 23-vuotiaiden nuorten on päästävä psykiatriseen hoitoon kolmessa kuukaudessa.
Kuntoutuksen palveluketju erikoissairaanhoidon ja perusterveydenhuollon kesken sujuvoituu. Kunnan on järjestettävä hoitovastuullaan olevalle potilaalle lääkinnällinen kuntoutus laissa säädetyissä aikarajoissa myös silloin, kun toimijoiden välinen vastuu kuntoutuksen järjestämisestä tai kustannuksista ei ole vielä selkiytynyt.
Toimijoiden välinen yhteistyö sekä terveyden ja hyvinvoinnin edistäminen vahvistuu
Sairaanhoitopiirin alueen kuntien on laadittava perusterveydenhuollosta järjestämissuunnitelma, jossa sovitaan muun muassa kuntien yhteistyöstä, palvelujen järjestämisestä, päivystyksestä ensihoitopalveluineen, lääkinnällisestä kuntoutuksesta, kuvantamisesta ja yhteistyöstä muiden toimijoiden kanssa. Sairaanhoitopiireihin perustettavat moniammatilliset perusterveydenhuollon yksiköt tukevat tätä työtä.
Terveydenhuollon palvelujenjärjestäjällä on velvollisuus toimia yhteistyössä sosiaalihuollon palvelujen järjestäjän kanssa, jos asiakkaan tilanne edellyttää sitä.
Kunnan on strategisessa suunnittelussaan ja päätöksenteossaan asetettava paikallisiin olosuhteisiin ja tarpeisiin perustuvat terveyden ja hyvinvoinnin edistämisen tavoitteet ja määriteltävä niitä tukevat toimenpiteet. Terveyttä ja hyvinvointia koskevia päätöksiä tehdään ja toteutetaan kunnan kaikilla toimialoilla, kuten kaavoituksessa, rakentamisessa, asumisen suunnittelussa ja toteutuksessa, liikennesuunnittelussa sekä koulutuksessa ja työelämässä.
Lisätietoja
Hallitusneuvos Anne Koskela, p. 09 160 74340, 050 501 1908
Lääkintöneuvos Timo Keistinen, p. 09 160 74116
Lääkintöneuvos Jukka
Mattila, p. 09 160 74194
