Ajankohtaista

29.10.2017 12.30

Liikuntavammaisten kuntoutussuunnitelmat kuntoon

YK:n vammaisten sopimuksen mukaan vammaisilla henkilöillä on oikeus terveyteen ja kuntoutukseen, riittävään elintasoon ja sosiaaliturvaan.

Cp-, mmc- ja hydrokefaliavammaisten ihmisten elämässä kuntoutus on elinikäinen kumppani. Kuntoutuksen sisältö ja tiheys vaihtelevat iän, elämäntilanteen ja yksilöllisten tarpeiden mukaisesti. Säännöllinen, oikea-aikainen ja tarpeista lähtevä kuntoutus kaiken ikäisille henkilöille auttaa säilyttämään sekä ehkäisee ja hidastaa vammaisuudesta johtuvien toissijaisten oireiden syntymistä. Syntymästään ja varhaislapsuudestaan vaikeavammaisten henkilöiden lääkinnällisen kuntoutuksen lähtökohtana ei voi olla työkyvyn ylläpitäminen, vaan lähtökohtana tulee olla kuntoutuksen tarve toimintakyvyn edistämiseksi ja ylläpitämiseksi

Suomen CP-liiton kokemusten ja tehtyjen selvitysten mukaan kuntoutussuunnitelmat perusterveydenhuollossa laaditaan usein ottamatta huomioon sen enem­pää lääkinnällisestä kuntoutuksesta annettua asetusta kuin potilaslainsäädäntöäkään. Syntymästään ja varhaislapsuudestaan vammaiset ihmiset jäävät pahimmillaan heitteille kuntoutuksen suhteen täytettyään 18 vuotta. Tavallista on, että aikuisen cp-vammaisen henkilön kuntoutussuunnitelman laatii terveyskeskuslääkäri, joka tapaa asiakkaansa ensimmäisen kerran ja jolla ei ole eri­tyistä tietoa cp-vammaisuudesta. Kuntoutustarpeen (esim. terapiat ja apuvälineet) arviointia tehdään harvoin ja kuntoutussuunnitelmien sisältö on hyvin puutteellista.

Perusterveydenhuolto konsultoi hyvin harvoin erityissai­raanhoitoa tai lähettää asiakasta keskussairaalan kuntoutustutkimusyksikköön kun­toutusarviota varten. Kuntoutusohjaajan saatavuus on tällä hetkellä aikuiskentässä todella minimaalista, vaikka tarve on vahvasti läsnä.

Vastuu lääkinnällisen kuntoutuksen järjestämisestä on julkisella terveydenhuollolla, joka ei kuitenkaan ole pystynyt vastaamaan Kelan vaativan lääkinnällisen kuntoutuksen ulkopuolelle jäävien kuntoutuksesta. Terveydenhuollon kuntoutuspalveluissa cp-vammaisten aikuisten kohdalla turvaudu­taan liian usein ratkaisuihin, joista ei ole hyötyä vammaiselle henkilölle, esim. terveys­keskuksessa vanhusten ryhmässä toteuttava fysikaalinen jumppa, johon liikunta­vammainen henkilö ei pysty osallistumaan paikan esteellisyyden tai liikerajoitteidensa vuoksi.

Suomen CP-liitto ry vaatii, että vammaisille henkilöille tehdään moniammatillinen kuntoutussuunnitelma ja lääkinnällisen kuntoutuksen piiriin tulee päästä koko elinkaaren ajan. Niin perusterveydenhuollon kuin Kelan vaativan lääkinnällisen kuntoutuksen saamisen perusteena tulee olla yksilöllinen kuntoutuksen tarve iästä riippumatta. Lisäksi tulee huolehtia, että vammaisilla henkilöillä on aidosti mahdolli­suus maksuttomaankuntoutusohjaukseen aina halutessaan.

Tampereella 29.10.2017 Suomen CP-liitto ry:n liittokokous

Lisätietoja toiminnanjohtaja Marju Silander, puh. 040 701 4881, marju.silander@cp-liitto.fi


Palaa otsikoihin