rss Ajankohtaista

17.12.2018 15.53

Näkökulma: kuntoutus tuottaa hyvinvointia yhteistyöllä

Kuntoutuksen uuden paradigman mukaan kuntoutuja nähdään oman elämänsä asiantuntijana, täysivaltaisena kumppanina kuntoutuksen suunnittelussa, päätöksenteossa ja arvioinnissa. Tämän toteutuminen käytännössä vaatii paljon työtä ja uskallusta ihan meiltä kaikilta.

Vuorovaikutuksella, sillä miten kohtaamme ihmisen ja aidosti kuuntelemme häntä, on valtavan suuri rooli kuntoutumisen suhteen, sillä kaikilla meillä – puhuttiinpa sitten kuntoutumisesta tai elämästä ylipäätään –  on perustavanlaatuinen tarve tulla nähdyiksi, kuulluiksi, kohdatuiksi.

Entä jos mahdollisen epäilyn ja arvottamisen sijaan kohtaisimmekin uudet asiat innostuneen uteliaasti sillä ajatuksella, että yhdessä meillä on mahdollisuus rakentaa ymmärrystä ja löytää kuntoutujan kannalta yhä parempia ratkaisuja? Lisäksi uskallan väittää, että meillä kaikilla on yhä paljon tekemistä myös siinä, että löydämme tien aidon yhteistoiminnan äärelle.

Yhteistoiminta vaatii muun muassa luottamuksen rakentamista, toisen työn tuntemista ja arvostamista. Kurjinta on, jos uskomme yhteen ainoaan totuuteen ja pidämme kiinni joko-tai-ajattelusta sen sijaan että pysähtyisimme kuuntelemaan emmekä päättäisi suhtautumistamme jo etukäteen. En hetkeäkään väitä, että se olisi helppoa.

Joskus voisi auttaa sellainen ajattelun ulottuvuus, jossa ei ole olemassa oikeaa ja väärää vaan ehkä vain parempia ja huonompia vaihtoehtoja, riippuen kenen näkökulmasta asioita katsotaan ja katsotaanko yhteiseen suuntaan eli kohti asiakkaan hyvinvointia. Ehkä kaikkein hienointa olisi se, että kuntoutuja yhdessä oman tutun terapeuttinsa kanssa saisi mahdollisuuden kokeilla jotain ihan uutta.

Haluan lähettää energisiä, rinnalla kulkevia ajatuksia kaikille niille innostuneen uteliaasti osaamistaan rakentaneille terapeuteille, jotka tällä hetkellä elävät epävarmuudessa Kelan päätösten suhteen sekä yhtä lailla myös asiakkaille ja heidän läheisilleen, joiden arkeen, elämän merkityksellisiin asioihin tämä tilanne vaikuttaa.

Pilvi Tuomola
Kirjoittaja on CP-liiton Motorisen oppimisen vaikeus -yksikön asiantuntija.

Lue lisää kuntoutuksesta CP-lehdestä 4/2018. Lue lehti tästä linkistä.

 


Palaa otsikoihin