rss Ajankohtaista

7.1.2019 15.04

Vammaispalvelulaki uudistuu - mikä muuttuu?

Uusi vammaispalvelulaki yhdistää vammaispalvelulain ja kehitysvammalain ja se koskee kaikkia vammaisia henkilöitä yhdenvertaisesti. Muutos tulee näillä näkymin voimaan vuoden 2021 alussa. Eduskunta ei ole vielä hyväksynyt lakia, joten sen sisältö tai voimaantulo voi vielä muuttua.

Muutoksen tarkoitus on vahvistaa yhdenvertaisuutta, itsemääräämisoikeutta, osallistumista ja osallisuutta. Sen tehtävänä on turvata riittävät ja sopivat palvelut vammaiselle henkilölle yksilöllisten tarpeiden mukaan, jos niitä ei pystytä järjestämään muilla laeilla. Vammaispalveluiden järjestäjinä toimisivat kuntien ja kuntayhtymien sijaan maakunnat.

Uudessa vammaispalvelulaissa suunnilleen ennallaan pysyisivät liikkumisen tuki, henkilökohtainen apu, asumisen tuki, tuki esteettömään asumiseen ja päiväaikainen toiminta. Uusia palveluita olisivat valmennus ja tuki sekä lyhytaikainen huolenpito. Suurin osa palveluista on maksuttomia, kuten tähänkin asti. 

Palvelut vahvistuvat

Uutta olisi ns. kilometrikukkaro: Vammaispalvelulain mukaiset matkat voisi saada kokonaan tai osittain järjestettynä niin, että saisi kulkea jonkin tietyn määrän kilometrejä, joita kunnan tai maakunnan rajat eivät rajoittaisi. Vammaiselle henkilölle voidaan myös vaihtoehtoisesti myöntää käyttöön auto tai rahaa auton hankintaa varten.

Henkilökohtaiseen apuun tulisi voimavararajaus eli vammainen henkilö määrittelee lain puitteissa mihin, missä ja milloin hän tarvitsee henkilökohtaista apua. Henkilökohtaisen avun järjestämistavat ovat työnantajamalli, valinnanvapauslain asiakasseteli ja henkilökohtainen budjetti. Maakunta ei myöskään voisi suoraan pakottaa ketään vammaista henkilöä työnantajaksi, vaan siihen tarvittaisiin vammaisen henkilön suostumus.

Vammaisten lasten perheet saavat apua ja tukea esimerkiksi niin, että lapselle järjestetään hoitaja kotiin. Hyvin harvinaisissa tilanteissa vaikeasti vammaisen lapsen asuminen järjestetään perhehoidolla tai pienryhmäkodissa. Tällaiseen järjestelyyn tarvitaan huoltajien suostumus.

Valmennus ja tuki vahvistuu uudessa laissa, kuten vammaisille lapsille annettava osallisuutta tukeva varhaiskasvatus. Valmennusta ja tukea voisi saada myös uuden tilanteen ymmärtämiseen ja siihen sopeutumiseen sekä ympäristön hahmottamiseen tai liikkumiseen erilaisissa toimintaympäristöissä. Puhevammaiselle henkilölle, hänen perheelleen ja muille hänelle läheisille voidaan myöntää lisäksi kommunikaatio-ohjausta.

Parannusta uudessa vammaispalvelulaissa on myös lyhytaikainen huolenpito, jonka palvelut vastaisivat nykyistä yksilöllisenä hoitona ja huolenpitona järjestettyä palvelua. Sillä voitaisiin myös tukea vammaisen henkilön itsenäistymistä, koska se antaa mahdollisuuden saada uusia kokemuksia ja laajentaa sosiaalisia suhteita.

Oikeusturva heikkenee

Uusi vammaispalvelulain myötä vammaisen ihmisen oikeusturva heikkenee merkittävästi, sillä hallinto-oikeuden päätökseen saisi vastedes hakea muutosta valittamalla vain, jos korkein hallinto-oikeus myöntää valitusluvan.

Muutoksenhakuoikeus koskisi myös palveluiden toteuttamistapaa.


cplehti_0418_kansi






Teksti: Anna-Maija Huhtikangas ja Virpi Peltomaa
Huhtikangas on CP-liiton sosiaalineuvoja ja Peltomaa järjestöpäällikkö.


Teksti on julkaistu alun perin CP-lehdessä 4/2018.

Palaa otsikoihin