Sosiaaliturva ja kuntoutus


LYHYESTI

Tähän osioon olemme koonneet asiaa sosiaaliturvasta, vammaispalvelulakiin liittyvistä palveluista ja kuntoutuksesta.

Tietoa julkisista palveluista vammaisten lasten perheille

CP-liitto on koonnut perustietoa palveluista, joita cp-, mmc- ja hydrokefaliavammaiset lapset ja heidän perheensä voivat hakea.

Jokainen julkinen palvelu pohjautuu laissa määriteltyihin myöntämisperusteisiin. Kunnan ja valtion tehtävä on tukea perhettä ja edistää sen hyvinvointia järjestämällä tarvittavia palveluita.

Lataa opas tästä linkistä: Tueksi perheen arkeen (pdf)

tueksi_perheen_arkeen.jpg



Järjestöjen sosiaaliturvaopas


Järjestöjen sosiaaliturvaoppaaseen on koottu eri elämänalueisiin liittyvä sosiaaliturva. Vuosittain päivittyvä opas esittelee kattavasti myös sosiaalihuoltolain mukaiset palvelut, terveydenhuoltona järjestettävät palvelut ja rahana maksettavat etuudet.

Lasten ja lapsiperheiden sosiaaliturvaa käsittelevään lukuun on koottu tietoa vammaiselle tai pitkäaikaissairaalle lapselle järjestettävistä palveluista. 

Järjestöjen sosiaaliturvaopas

Lasten ja perheiden sosiaaliturva


Terveyskylä

Terveyskylä on asiantuntijoiden ja potilaiden yhdessä kehittämä erikoissairaanhoidon verkkopalvelu. Palvelut täydentävät perinteistä sairaalohoitoa. Terveyskylä on aina avoinna ja sen tietosisältö on veloituksetta kaikkien käytössä. Potilaille tarkoitettuihin digitaalisiin hoitopolkuihin vaaditaan lääkärin lähete.

Kuntoutumistalo tarjoaa tietoa ja tukea kaikille, joille kuntoutuminen on ajankohtaista omassa tai läheisen elämässä. Siellä on asiantuntijoiden tuottamaa, hyödyllistä tietoa kuntoutumisesta ja kuntoutujan palveluista.

Lastentalo on Terveyskylästä löytyvä erikoissairaanhoidon palvelu, jossa on tietoa lasten sairauksista, hoidosta ja hoitoon valmistautumisesta.

Terveyskylä 

Kuntoutumistalo 

Lastentalo 

Lastentalon liikuntavammaisuutta käsittelevästä osasta löytyy täsmätietoa cp-, mmc- ja hydrokefaliavammoista.  

Oikeus erilaisiin palveluihin ja kuntoutukseen

Vastuun pitkäaikaissairaiden ja vammaisten henkilöiden tarvitsemien palvelujen ja kuntoutuksen järjestämisestä jakavat toistaiseksi kotikunta ja Kansaneläkelaitos.

Palvelujen sisältö ja kuntoutusmuodot määritellään aina henkilön toimintarajoitteiden ja yksilöllisesti tehtävän tarvearvion perusteella.

Kykyri - työkalu palvelutarpeen arviointiin

Kykyri kehitettiin Itsenäiseen elämään sopivin palveluin -hankkeessa (2011 - 2014) työkaluksi palvelutarpeen sanoittamiseen ja arvioimiseen. Käytettävissä ovat sekä itsearviointiin että asiakkaan haastatteluun suunnitellut versiot.

Kykyri soveltuu myös lievästi vammaisten henkilöiden käyttöön. 

Lataa opas tästä linkistä: Kykyri oman palvelutarpeen arviointiin (pdf)


Sosiaalihuolto on laaja käsite

Kunnallinen sosiaalihuolto perustuu yleis- ja erityislainsäädännön mukaisiin tehtäviin ja palveluihin.

Palvelujen lähtökohtana ovat asiakkaan tarpeet. Niiden tulee mahdollistaa jokaiselle ihmiselle edellytykset toimia yhteiskunnan täysivaltaisena jäsenenä. Palvelutarpeen arviointi on kunnallisten sosiaalipalvelujen asiakkaan lakisääteinen oikeus, josta asiakkaalle tulee myös kertoa.

Sosiaali- ja terveysministeriö ohjeistaa:

"Asiakkuuden alussa tehtävä laaja-alainen palvelutarpeen arviointi on yksi niistä toimenpiteistä, jolla sosiaalihuollon palveluja on tarkoitus siirtää kohti varhaista tukea. Palvelutarpeen arvioinnin yhteydessä asiakkaalle on selvitettävä hänen yleis- ja erityislainsäädäntöön perustuvat oikeutensa ja velvollisuutensa. Tämä edellyttää sosiaalihuollon ammattilaisilta valmiutta ja herkkyyttä tunnistaa asiakkaan kokonaistilanteeseen vaikuttavia tekijöitä ja kertoa myös niistä asiakkaan kokonaistilannetta auttavista tai parantavista palveluista, joita asiakas itse ei välttämättä osaa tai tiedä edes kysyä.

Laki ei kuitenkaan edellytä, että palvelutarpeen arviointi tehtäisiin jokaisessa tapauksessa samalla tavoin, vaan arviointi tulee lain mukaan tehdä asiakkaan elämäntilanteen edellyttämässä laajuudessa."

Sosiaalihuoltolaki on yleislaki. Myös erityisryhmien tarpeisiin vastataan ensisijaisesti siinä säädetyillä sosiaalipalveluilla. Mikäli nämä palvelut eivät ole riittäviä ja sopivia, sovelletaan erityislakeja. Pohdittaessa, mikä lainsäännös tulee sovellettavaksi, on aina valittava se säännös, joka parhaiten toteuttaa asiakkaan etua. Tämä periaate koskee tilanteita, joissa

  • tietty sosiaalipalvelu voitaisiin myöntää kahden eri lainsäädännön perusteella
  • asiakkaan kohtelusta on erilaisia säännöksiä
  • on kyse valinnasta sosiaali- ja terveyspalvelun kesken
Esimerkki sosiaalihuoltolain soveltamisoppaasta (STM julkaisuja 2017:5)

"Vaikka yleislain säännökset, esimerkiksi asumispalveluja koskien, sinänsä mahdollistaisivat vammaisten henkilöiden palvelutarpeisiin vastaamisen, on asiakkaan edun mukaisuuden periaate ohjannut järjestämään palveluja vammaispalvelulaissa subjektiivisena oikeutena turvattuna palveluasumisena, joka on asiakasmaksulainsäädännössä säädetty maksuttomaksi."

Sosiaalihuoltolaki on myös prosessilaki. Tämä tarkoittaa, että sosiaalihuollon palvelujen toteuttamista koskevia säännöksiä on pääsääntöisesti sovellettava myös erityislainsäädännön mukaisissa palveluissa. 


Vammaispalvelulaki velvoittaa kuntaa

Vaikeavammaisella henkilöllä on subjektiivinen oikeus seuraaviin palveluihin:

  • Kohtuulliset kuljetuspalvelut sekä niihin liittyvä saattajapalvelu, jos hänellä on erityisiä vaikeuksia liikkumisessa eikä hän vammansa tai sairautensa vuoksi voi käyttää julkisia joukkoliikennevälineitä ilman kohtuuttoman suuria vaikeuksia.
  • Päivätoiminta, jos hänellä vamman tai sairauden aiheuttaman erittäin vaikean toimintarajoitteen vuoksi ei ole edellytyksiä osallistua sosiaalihuoltolain 710/1982 27 e §:ssä tarkoitettuun työtoimintaan ja hänen toimeentulonsa perustuu pääosin sairauden tai työkyvyttömyyden perusteella myönnettäviin etuuksiin
  • Henkilökohtainen apu, jos toisen ihmisen antama apu on välttämätöntä niissä tavanomaiseen elämään liittyvissä toimissa, jotka hän tekisi itse, mutta ei selviä niistä vamman tai sairauden vuoksi
  • Palveluasuminen, jos hän vamman tai sairauden takia tarvitsee toisen henkilön apua päivittäisistä toiminnoista suoriutumisessa jatkuvaluonteisesti, vuorokauden eri aikoina tai muutoin erityisen runsaasti
  • Asunnon muutostyöt ja asuntoon kuuluvien välineiden ja laitteiden kohtuulliset kustannukset, jos nämä ovat vamman tai sairauden vuoksi hänelle välttämättömiä tavanomaisista elämän toiminnoista suoriutumiseksi

Lue lisää vammaispalveluista:

THL Vammaispalvelujen käsikirja

Finlex: Laki vammaisuuden perusteella järjestettävistä palveluista ja tukitoimista

Vammaistuet ovat Kelan maksamia etuuksia

Vammaistukea voivat hakea henkilöt, jotka eivät ole täydellä eläkkeellä. Vammaistuki on veroton, Kelan maksama kolmiportainen rahallinen etuus. Se voidaan myöntää perusvammaistukena, korotettuna vammaistukena tai ylimpänä vammaistukena.

Vammaistuen tasoon vaikuttavat vammasta aiheutuvan haitan taso ja tarvittavan avun, ohjauksen ja valvonnan määrä. Jos vamman aiheuttama haitta ja avuntarve oikeuttaisi alimpaan tukeen, mutta säännöllisesti toistuvat erityiskustannukset (esimerkiksi lääkekorvaukset ja sairaanhoitokorvaukset) ovat korotettun tuen tasoiset, voidaan vammaistuki myöntää korotettuna.

Toimintakyvyn muuttuessa vammaistuen määrää voidaan tarkistaa.

Aikuisen eli 16 vuotta täyttäneen vammaistuki

Vammaistuen myöntäminen edellyttää toimintakyvyn heikentymistä sairauden, vian tai vamman vuoksi. Kela ohjeistaa: ”Toimintakyvyn heikentymisellä tarkoitetaan henkilön jokapäiväisessä elämässään tarvitsemien toimintojen vaikeutumista sairauden, vian tai vamman takia. Toimintakyvyn heikentyminen arvioidaan ottaen huomioon henkilön fyysinen, psyykkinen ja sosiaalinen toimintakyky."

Toimintakyvyn heikentyminen merkitsee vaikeuksia esimerkiksi 

  • itsestä huolehtimisessa (peseytyminen, pukeutuminen, ruokavalio)
  • välttämättömissä kotitaloustöissä
  • asioinnissa kodin ulkopuolella
  • työssä käymisessä tai opiskelussa

Toimintakyvyn heikennyttyä toiminta kestää normaalia kauemmin tai siihen liittyy turvallisuusriskejä. Heikentyminen saattaa liittyä myös kommunikaatioon, sosiaaliseen kanssakäymiseen tai kognitiivisten toimintojen suorittamiseen. Toisaalta toimintakyvyn heikentyminen ei automaattisesti merkitse avun tarvetta.

Perusvammaistuen kriteerit

Alimman vammaistuen myöntäminen edellyttää lääketieteellisesti määriteltyä ”olennaista haittaa” eli keskivaikeaa toiminnanvajausta. Se määritellään tapaturmavakuutuksen haittaluokituksessa, jossa luokat ovat 1 - 20.  Keskivaikea toiminnanvajaus asettuu haittaluokkien 6 – 10 tasolle. Sen kuvaus on kaksiosainen.               

Haittaluokat 6 - 7:

Ei kykene jatkuvaa tarkkuutta ja keskittymistä vaativaan toimintaan. Sairauden hoito aiheuttaa rasitusta ja vie päivittäin aikaa ja hoidon laiminlyönti aiheuttaa vaaraa terveydentilalle. Insuliinihoitoinen diabetes, johon liittyy liitännäissairauksia. Toiminnon suorittaminen, esimerkiksi itsestä huolehtiminen, vie normaalia enemmän aikaa tai edellyttää apuneuvon käyttämistä. Osaa lukemisen, kirjoittamisen ja laskemisen yksinkertaiset perustaidot. Rutiiniongelman ratkaisemisesta selviytyy itsenäisesti, mutta monimutkaisten tehtävien suorittamisessa tarvitsee vähäistä ohjausta oudoissa tilanteissa, selviää itsenäisesti esimerkiksi jokapäiväisistä toimista ja asioinnista kaupassa, pankki- ja viranomaisasioinnissa saattaa olla vaikeutta.

Haittaluokat 8 - 10

Jatkuva seisominen tai kävely tuottaa huomattavaa vaikeutta. Pidemmillä matkoilla esimerkiksi ulkona liikkuessa tarvitsee apuneuvoa (rollaattori, pyörätuoli), minkä kanssa selviytyy pääasiassa itsenäisesti. Kiirehtiminen tuottaa vaikeutta sairausoireiden pahenemisen takia. Sairauden hoidon laiminlyönti aiheuttaa vakavaa vaaraa terveydentilalle. Lukemisessa ja kirjoittamisessa on vaikeuksia. Selviytyy mukautetussa opetuksessa. Havainto- ja koordinaatiokyvyn sekä kognitiivisten toimintojen laskusta huolimatta pääsääntöisesti on omatoiminen kotioloissa, mutta tarvitsee jossain määrin ohjausta tai järjestelyjä kodin ulkopuolisissa asioissa. Rutiiniongelman ratkaisemisessa tarvitsee vähäistä ohjausta esimerkiksi oudoissa tilanteissa. Puhe vaikeuksin ymmärrettävää (ilman kuulovammaa). Sosiaalisessa vuorovaikutuksessa on lähes itsenäinen.

Lisätietoa

Kela, aikuisen vammaistuen etuusohje

Kela, aikuisen vammaistuki, haku, määrä ja maksaminen

Valtioneuvoston asetus työtapaturma- ja ammattitautilaissa tarkoitetusta haittaluokituksesta 11.6.2015/768  linkki asetukseen


Lapsen eli alle 16-vuotiaan vammaistuki

Lapsen vammaistukea hakee lapsen vanhempi tai muu huoltaja, mutta tuki myönnetään lapselle itselleen. Tukea myönnetään, jos sairaan tai vammaisen lapsen hoidosta, huolenpidosta ja kuntoutuksesta aiheutuu perheelle vähintään 6 kuukauden ajan tavanomaista suurempaa rasitusta ja sidonnaisuutta verrattuna vastaavanikäiseen terveeseen lapseen.

Perusvammaistuen edellytyksenä on, että lapsen hoidosta, huolenpidosta ja kuntoutuksesta aiheutuu tavanomaista suurempaa, vähintään viikoittaista rasitusta ja sidonnaisuutta.

Näkövammaisten liiton verkkosivuilta löytyy hyvä lapsen vammaistuen hakuohje, jota voi soveltaa myös haettaessa vammaistukea cp-, mmc- ja hc-vammaiselle lapselle.
Siirry tästä Näkövammaisten liiton ohjeisiin

Lisätietoa

Kela, lapsen vammaistuen etuusohje

Kela, lapsen vammaistuki, haku, määrä ja maksaminen

Eläkettä saavan hoitotuki on Kelan etuus eläkkeellä olevalle

Kokopäiväisesti eläkkeellä olevat henkilöt eivät ole vammaistukijärjestelmän piirissä. He voivat hakea vamman tai sairauden perusteella eläkettä saavan hoitotukea.

Hoitotuen myöntäminen edellyttää, että vamma tai sairaus heikentää vähintään vuoden ajan henkilön kykyä huolehtia itsestään, tehdä kotitaloustöitä tai asioida kodin ulkopuolella. Toimintakyvyn heikentymisen lisäksi on oltava säännöllistä avun, ohjauksen tai valvonnan tarvetta henkilökohtaisissa toiminnoissa.

Kuten vammaistuki, myös hoitotuki on kolmiportainen. Sen taso riippuu henkilökohtaisissa toiminnoissa eli pukeutumisessa, peseytymisessä, wc-toiminnoissa, ruokailussa tai liikkumisessa tarvittavan avun määrästä. Vähintään viikoittainen avuntarve näissä toiminnoissa oikeuttaisi alimpaan eli perushoitotukeen. Sokeus tai liikuntakyvyttömyys oikeuttaa vähintään alimpaan tukeen.  Liikuntakyvyttömänä pidetään yleensä henkilöä, joka ei voi käyttää alaraajojaan liikkumiseen.

Lisätietoa

Kela, eläkettä saavan hoitotuen etuusohje

Kela, eläkettä saavan hoitotuki, haku, määrä, maksaminen


Palvelujen ja kuntoutuksen tuella kohti hyvää arkea

Sosiaalihuolto ja vammaispalvelut on tarkoitettu hyvinvoinnin, sosiaalisen turvallisuuden ja yhdenvertaisuuden tueksi. Kuntoutuksen tehtävä puolestaan on vahvistaa kuntoutujan voimavaroja ja siten parantaa hänen edellytyksiään toimia elämässään ja yhteiskunnassa.

Kuntoutuksen tarpeen ja mahdollisuuksien arviointi perustuu huolelliseen diagnostiikkaan ja – kuten sosiaalipalveluissakin – toimintakyvyn arvioon. Tueksi tarvitaan riittävä määrä osaavia terveydenhuollon ammattilaisia, joita ovat esimerkiksi fysiatri, neurologi, neuropsykologi, kuntoutusohjaaja, puhe-, fysio- ja toimintaterapeutti. Mukaan voivat tulla myös läheiset ihmiset ja kuntoutujan kanssa toimivat sosiaalityön, opetuksen tai työelämän toimijat.


Lue lisää kuntoutuksesta